keskiviikkona, helmikuuta 25, 2009

Happoradio-pläjäys

Puhu äänellä jonka kuulen

Kumpaa sinä pelkäät,
melua vai rauhaa?
Kumpaa sinä kaihdat,
yksinäisyyttä vai laumaa?
Miksi sä itket,
kun naapurissa jonkun lapsi nauraa?

Olet syvää vettä,
luoksepääsemätön vuori
Unohdettu ullakko,
olet titaaninen kuori
Miksi sä itket,
kun naapurissa jonkun lapsi nauraa?
Miksi sä itket,
kun radiossa joku rakkaudesta laulaa?

Puhu äänellä, jonka kuulen,
sanoilla jotka ymmärrän,
runoilla jotka käsitän
Sinuun tarvii tekstityksen,
salaisuuksien selittäjän,
kertojan kaikkitietävän
Puhu äänellä, jonka kuulen

Olen yksinkertainen,
aina selitystä vailla
Sinä kartta monimutkainen,
matka vierahilla mailla
Miksi sä itket kun radiossa joku rakkaudesta laulaa?

Puhu äänellä, jonka kuulen,
sanoilla jotka ymmärrän,
runoilla jotka käsitän
Sinuun tarvii tekstityksen,
salaisuuksien selittäjän,
kertojan kaikkitietävän
Puhu äänellä, jonka kuulen
Puhu äänellä, jonka kuulen
Puhu äänellä, jonka kuulen
Puhu äänellä, jonka kuulen

Happoradio/Aki Tykki

(klikkaa levyä niin pääset Happoradion sivulle)

Klikkaamalla tästä pääset Happoradion MySpace-sivulle ja voit kuunnella kappaleen.

Kävimme lauantaina Happoradion keikalla HimosAreenalla. Ekan kerran näin kyseisen bändin ja tykkäsin kovasti. 2004 tuli kuunneltua paljon ja sen jälkeen en ole aktiivisemmin seurannut, isäntä enemmän. Kun isäntä ilmoitti lähtevänsä keikalle niin päätin ängetä mukaan :) Ainahan tuollaiseen paikkaan mahtuu omat örveltäjänsä, mutta sillepä ei oikein mitään voi. Hyvin vetivät livenä, tosi puhdasta laulua ja musisointia! Ja hymyilytti, kun basisti on ihan yhden tädin miehen näköinen, parikytvuotta nuorempi painos toki. Sukulaiset voi kurkata tästä ja kertoa, ovatko samaa mieltä.

Keikalle mennessä mietin, mistä mahtaa tuo ylläoleva biisi kertoa ja Aki Tykki sanoi sen kertovan lukkiutuneesta parisuhteesta, kommunikaatio-ongelmista parisuhteessa. Tosi kaunis kappale. Huomasin peilaavani kappaletta työni näkökulmasta, tai sitä kautta kohtaamieni ihmisten näkökulmasta. Ihmisten, joilla on oikeita kommunikaatio-ongelmia eli ei esim. pystytä tuottamaan puhetta, tai jos tuotetaan niin se on hankalaa tai vaikeasti ymmärrettävää. Tai dementoitunut vanhus voi reagoida itkulla musiikkiin menneisyydestä, "Miksi sä itket, kun radiossa joku rakkaudesta laulaa?". Nämä ihmiset voivat tuntua luoksepääsemättömiltä vuorilta ja unohdetuilta ullakoilta. Silti heilläkin on oma tarinansa kerrottavanaan ja halu vaikuttaa omaan elämäänsä ja päätöksentekoon, vaikka kommunikaatio tökkisi. Hyvin osui tuo kappale näihin ajatuksiin, joita olen viime aikoina pyöritellyt päässäni kouluhommien yhteydessä.

Ei kommentteja: