Syrän syrjällään

Otsikon mukaisissa tunnelmissa on täällä oltu keskiviikosta asti, kun esikoinen otti ja kompastui imuriin :( Ei katsonut eteensä. Tuloksena hillitön verenvuoto yläikenestä ja alahuuli turposi. Torstaiaamuna hammaslääkärillä saatiin diagnoosiksi murtunut etuhammas, joka poistetaan viikon sisällä, ja antibioottikuuri. Ruoan on oltava pehmeää, purra ei saa. Aamupäivällä pojalle nousi kuume ja soiteltiin takaisin hammaslääkärille, mistä laittoivat lähetteen Keski-Suomen keskussairaalalle leukapolille tutkimuksiin ja epäilivät, että poistaisivat hampaan. Isäntä ehti hetken käväistä töissä ja palasi takaisin ja lähti pojan kanssa polille. Polilla olivat sitä mieltä, että tulehduksesta ei voi olla kyse, kun kuume nousi niin äkisti ja antibiootit on aloitettu, vaan kuume on normaali reaktio tapaturmaan. Hammas voi vielä luutua, joten katsellaan rauhassa tilannetta 15.2. asti, jolloin mennään kontrolliin Palokkaan. 2 viikkoa pehmeällä ruoalla. Poika on ollut tosi reipas ja muistaa itse ettei saa pureskella.

Osui kurjaan saumaan tuo tapaturma, kun mulla oli eilen ja tänään Hoitavan rukouksen kurssi ja oli jo tammikuulla sovittu, että pojat menevät mummolaan. Kaikki kuitenkin kääntyi parhain päin, kun hammasta ei poistettukaan ja mummo oli edelleen halukas ottamaan pojat luokseen. Alkuperäinen suunnitelma oli, että tulisivat kotiin maanantaina, mutta katsotaan tilannetta pojan jaksamisen mukaan. Ehkä tulevat kotiin jo huomenna, ehkä eivät. Mummon laittamat viestit rauhoittavat äidin mieltä, kaikki on mennyt hyvin ja poika on ollut oma reipas itsensä.

Kurssi oli hyvä juttu. Paljon tuli hyvää asiaa ja keskusteluakin syntyi. Kurssi saavutti suuren suosion, sillä paikalla oli kolmisenkymmentä ihmistä! Eli melkein prosentti paikkakunnan väestöstä :-D On vissiin tämä kotiäitiys tehnyt hallaa mun keskittymiskyvylle, kun oli oltava neule mukana, etten pilki luentojen ohi :) Hyvin edistyi klo 10-18 pojalle pipo ja jonkun vauvalle unipussi. Meinaa vaan olla niskat jumissa.

Jotain valmista esiteltävää on, mutta kuvat vielä kamerassa. Mumman synttärilahja Fifi III pääsi eilen perille ja sain mukaani vyyhdinpuut. Mummalla on todettu alzheimer vuosi takaperin ja oli mukava nähdä hänet pirteänä ja innoissaan. Oli kotipalvelu saunottamassa ja kun hoitaja laitteli pesuhuonetta kuosiin, kävi mumma eteisen ovesta kurkkimassa isän puolelle: "Ketä tänne tuli? Sinäkö se oot? Olet se sinä!" :) Poikia olisi tahtonut syliin, mutta eivät pojat oikein lämmenneet :(

Pitää vielä kehua Alavudella olevaa Käsityökeskus Veiriä. Kävin ostamassa pikaisesti 60 cm pyöröpuikon unipussiin (loin 80 cm pyörölle ja sehän oli ihan liian pitkä!), kun paikallisessa ei ollut. Ostin samalla sny:lle jotain, ja täti innostui esittelemään kaikkia lankoja :) "Tämän neulebuumin aikana on tullut kaikkia ihania uusia lankoja, oletkos tätä nähnyt? Entäs tätä?" ja pääsin hiplaamaan sublimen lankoja (merinovilla, cashmere, silkki ja merinovilla & silkki), aloe vera -keriä, popparia eli maissilankaa... erityisesti tuo poppari oli ihanan pehmeä, toki nuo toisetkin. Kehui tehneensä uudesta paksummasta Step aloe vera langasta sukat ja todenneensa, että tulee toisetkin (naisen sukat 10-12 cm varrella). Monessa blogissa on harmiteltu langan hurjaa hintaa. Taisi sanoa hinnaksi 18 euroa. Veiri myy Tekstiiliteollisuuden lankoja, en muista oliko muutakin. Pojat odottivat autossa niin en pidemmäksi aikaa voinut jäädä tutustelemaan. Ja tuntui kuin olisi pahanteossa, kun hamsterikuun aikana ostaa lankaa, vaikka lanka on menossa lahjaksi.

Jaha, ukko patistaa kasaaman Crosstraineria. Palaillaan!