keskiviikkona, tammikuuta 26, 2011

Linkkilistan päivitystä ja kuulumisia

Kävin lisäämässä muutaman uuden linkin linkkilistaani, löytyvät helposti **-merkkien kohdalta.

Päivä kerrallaan mennään ja totutellaan koirattomaan elämään. Ikävä tulee puuskissa, etenkin viime viikonloppu oli henkisesti raskas, vaikka kuinka yritti keksiä kaikenlaista puuhaa. Ehkä sekin vaikuttaa, kun viimeiset hetken Tomun kanssa olivat lauantai ja sunnuntai.

Konkreettiset asiat, joissa Tomun poissaolon huomaa:
* Ovikellon soimista seuraa hiljaisuus.
* Pöydänalunen ja keittiönlattia on täynnä murusia.
* Kotiin tullessa kukaan ei kipitä ovelle vastaan.
* Takapiha on ummessa.
* Kukaan ei tuhise ja puhise ulospääsyä, kun istun kahvikupin kanssa pöytään.
* Saunan ja suihkun jälkeen kukaan ei pyri nuolemaan jalkoja.
* Iltaisin sohvalla ei kerjätä rapsutuksia.

Vaan onneksi on lapset, mies ja talo, sekä työharjoittelu. Muuten olisi vielä hiljaisempaa ja vaikeampaa.

sunnuntaina, tammikuuta 09, 2011

Lepää rauhassa, rakas Tomu


Saanko lähteä nyt?

Luuletko, että hetki on oikea?

Saanko jättää hyvästit tuskallisille päiville

ja loputtoman pitkille öille?


Olen elämänpolkuni kulkenut ja parhaani tehnyt,

esimerkkiä yrittänyt näyttää.

Saanko siis astua toiselle puolen ja vapaaksi henkeni päästää?


Aluksi en tahtonut lähteä, taistelin kaikin voimin.

Mutta nyt jokin tuntuu kutsuvan minua

kohti lämmintä ja elävää valoa.

Tahdon lähteä. Tahdon todella.

On vaikeaa jäädä.


Mutta lupaan, parhaani yritän elääkseni vielä yhden päivän.

Niin sinä saat minusta vielä kerran huolehtia

ja minä kokea suuren suurta rakkautta.


Tiedän, olet surullinen ja sinua pelottaa,

sillä tunnen kyyneleesi, jotka turkkini kostuttaa.

En ole kaukana,

lupaan sen ja toivon, että muistat sen aina;

Henkeni tulee sinua seuraamaan,

minne maailmassa matkasi johtaakaan.


Kiitos, kiitos että olet minua rakastanut.

Tiedäthän, että minäkin rakastan sinua,

siksi on niin vaikea sanoa hyvästi ja päättää tämä elämä luonasi.

Joten, pidä minua lähelläsi vielä kerran, ja sano sanat,

jotka toiveeni ois,

koska välität minusta tuhannen verran,

annat minun nukkua jo tänään pois.


*** *** *** *** *** *** *** ***


Nyt olen vapaa ja mukana tuulen,

saan kulkea rajalla ajattomuuden.

Olen kimallus tähtien, pilven lento,

kasteisen aamun pisara hento.


En ole poissa, vaan luoksesi saavun,

mukana jokaisen nousevan aamun,

ja jokaisen tumman illan myötä toivotan sinulle hyvää yötä.


En ole ikiunessa, en ole poissa,

olen tuhat tuulta puistikoissa,

olen valon välke aallokossa.

Olen timantti hankien loistossa.


En ole jättänyt teitä, en ole vaiti,

olen lintujen laulu taivaalla,

olen kuiskaus viljapellolla,

olen henkäys rakkaani poskella.


On elämä meri ja suuret sen aavat,

toisistaan tukea ystävät saavat...


En ole ikiunessa, en ole poissa,

kuljen mukanasi karikoissa.


Eino Leino


Tomu matkasi tänään sateenkaarisillalle.

Kiitos rakas Tomu tästä 8 vuoden yhteisestä matkasta. Elämäni koira.

lauantaina, tammikuuta 08, 2011

"Arvaamatta tuuli kääntyy vastaan, varoita ei myrsky matkoistaan, arvaamatta maailman tuulet lastaan riepottaa..."

3.8.2010 istuin kauniina aurinkoisena päivänä takapihamme terassilla ja kirjoittelin muutamia runontapaisia ylös. Tässä yksi:

Koira.

Koiran kauneus.

Koiran pehmeys.

Koiran onnellinen hymy terassilla.

Koiran kieli.

Koiran mieli.

Koira.

Tämä runo nousi mieleeni eilen, kun saimme Tomun labrakokeista ikäviä uutisia. Syksyn mittaan Tomulla on ollut enemmän ja vähemmän oksenteluvaivaa. Luulimme sen johtuvan allergisoitumisesta jollekin ruoka-aineelle ja vaihdoimme ruoan joulun alla, ja oksentelua ei ole ollut. Lisäksi Tomu ei ole tavalliseen tapaan hyppinyt sohvalle ehkä kuukauteen pariin, joten pelkäsimme viime helmikuussa leikatun jalan olevan rikki tai kipeä.

Kävimme tiistaina Tomun kanssa eläinlääkärissä, jalan leikanneella lääkärillä. Tomu kuvattiin ja otettiin labrat, kun lääkäri epäili kilpirauhasen vajaatoimintaa. Tomu oli laihtunut helmikuulta 3 kiloa painaen tällä hetkellä 12,2 kg. Röntgenkuvissa löytyi pientä nivelrikkoa leikatusta polvesta ja saimme Tomulle kipulääkityksen (2 viikon kuuri) sekä ravintolisää, joka öljyää niveliä. Jäimme odottamaan labrojen tuloksia, jotka luvattiin perjantaiksi. Lääkäri myös suositteli Tomulle Cartrophen-injektiohoitokuuria, joka pitää sisällään 4 pistoskertaa viikon välein.

Eilen 15.30 sain puhelun eläinlääkäriltä. Tiistaina löydetty lievä nivelrikko ei sittenkään ollut se pahin löytö. Verikokeissa näkyi, että Tomulla on pitkälle edennyt munuaisten vajaatoiminta. Urea-arvo, joka saisi olla 2-10, oli 43 ja kreatiini, joka saisi olla 44 - 159 oli muistaakseni 600. Eli Tomulle tulee aloittaa munuaisvaivaisen ruokavalio ja kenties vaihtaa nykyinen kipulääke toiseen. Emme voi kuitenkaan tietää, kauanko saamme pitää Tomun luonamme. Lääkäri käski asennoitua luopumiseen. Kuukauden päästä kontrollilabrat, jos Tomun tila ei huonone.

Täällä yritämme pohtia mahdollisimman parasta ratkaisua Tomun kannalta. Sen olo on ollut selkeästi parempi aiemman ruoanvaihdon ja nyt aloitetun kipulääkityksen jälkeen. Mutta emme tahtoisi myöskään nähdä rakkaan ystävän hiipuvan pois.

Tomu 18.7.2010

torstaina, tammikuuta 06, 2011

Vinkkejä kaivataan

Huomasin joulunaikaan, että näistä hahtuvasta neulotuista ja huovutetuista tumpuistani alkaa peukalo paistamaan läpi. Onko mitään mahdollisuutta saada näitä korjattua? Neulahuovutus? Parsiminen? Jotain muuta mutta mitä? Muuten lapaset ovat hyvässä hapessa. Vai onko vain otettava puikot kauniiseen kouraan ja ruvettava tekemään uusia?

Edit: Tappelen kuvan kanssa...

Yhteenveto 2010

Hyvää uutta vuotta! Viime vuosi ei ollut kovin ansiokas neulerintamalla. Toivon pistäväni tänä vuonna pikkuisen paremmaksi :)

Valmistuneet 2010

* Kissalelulle peitto Nallesta 16 g
* Käsinuken kaulahuivi Uhdusta 6 g
* Citron Handulangasta mulle 102 g
* Hugo-kauluri isännälle Drops Delightista 41 g

Yhteensä 165 g

Isännän kauluri on vielä kuvaamatta, mutta siitä tuli tosi kiva. Delight on tosi pehmeää sukkalangaksi, minua ja isäntää ei kutitellut, mutta Jalmari väitti kutittavan. Ja Hugo on mallina kiva, kun tulee reilusti hartioille. Tosin isännälle en ihan niin pitkästi tehnyt, kun toiveiden mukaan tein. Sama kauluri mahtuisi koko perheelle: pojille tulee reilusti harteille, aikuisille vähän vähempi. Mutta jospa niitä kuvia saisin aikaiseksi vaikka viikonloppuna.

Päätin ottaa osaa Salaiseen neuleystävään. Ilmoittautuminen on alkanut tänään :)