torstaina, joulukuuta 27, 2007

Joululahjoja osa 2

Äidilleni tekemät säärystimet. Kaksinkertaista Nalle Coloria puikot 4,5 mm ja 5 mm. Koristeena tuommoinen ketjusilmukkahässäkkä, joka kiertää toista säärystintä. Toiseen tuli tuommoista jännää pystyraitaa, toinen pysyi tasaisen kirjavana. Äidin miehelle tein samanlaisen pipon kuin kummipojalle, toki isomman eli 120 s. Kuvaamatta näköjään jäi, samoin isän avovaimolle tekemäni kaulahuivi. Aaltopitsiä ja lankana joku vyötteetön "nyppylälanka" 5 mm puikoilla. Veikkaisin olevan jotain puuvillasekoitetta. Ehkäpä ukki joskus ottaa kuvan ja laittaa mulle ;)

Äitini eli mummon ja tämän miehen eli vaarin paketissa lisäksi kynsilakkaa, puuterikuulia ja suihkugeeli. Yhdet osat vaarin ja ukin lahjoja eivät ehtineet tulla ennen joulua, laitetaan sitten uuden vuoden pakettina. Ukin ja mummin paketissa lisäksi jalkavoide, suihkugeeli & vartalovoide ja käsivoide.

Pikkuveljelle suihkugeeliä, pussilakanasetti ja vihreä farkkupaita.

Myös anopille ja apelle lähti Fifin lisäksi shampoo & hoitoaine, jalkavoide sekä käsivoide.

Kummitytölle tekemäni kettupuuhka. Lanka Novitan Tango Fani, kulutus ... ? Muistelin että 2,5 kerää mutta muistikirjassa lukee 3,5 ... hmm... varhaisdementiaa. Puikkona kuitenkin 4 mm pyörö. Oikaisin korvissa siten, että neuloin ne suoraan päähän yhtenä lärpäkkeenä. Nenäkin on, mutta ei näemmä näy kunnolla kuvassa. Kiva malli, kun ensin tottui tuohon langan työstämiseen. Pakettiin sujahti myös tarroja.

Varhaisdementiaa kuvaa myös kummipojan joululahja: samanlainen pipo kuin viime vuonna! Voi nolotus... Ensi vuonna siis jotain muuta...

Pari pakettia tuossa vielä odottelee. Rakkaan ystävän kanssa vaihdetaan paketit hänen tullessa käymään loppiaisen jälkeen, sinne voisi jotain vielä neulaista.

Omat joululahjat: rahaa, yöpaita, fleecepaita, sukkia, hajuvettä, Autot-Cars hahmot Luigi ja Guido sekä yhteisesti saatiin syviä lautasia. Ja diakoni oli käynyt tipauttamassa postilaatikkoon Päivän Tunnussana 2008 vihkoset molemmille ja pojille pienet kirjanmerkit. Rahaa ajattelin sijoittaa vaatteisiin ja kenties neulontavälineisiin ... :) Pojat saivat isot kasat leluja ja vaatteita. Mieluisimpia ovat Autot-Cars -lelut ja muut oheistuotteet, Puuha-Pete DVD:t, moottoripyörät, Plaston iso roska-auto ja iso rahtilentokone ... nyt alkavat myös palapelit ja muut pelit kiinnostamaan, kun leluilla on saatu leikkiä mielin määrin. Niin, ja joulun suurin lahja pojille oli omat rummut. Oikeat, lastenkokoa. Niitä on käyty soittelemassa moneen kertaan. Enää ei tarvitse keikkua isin rumpujen kimpussa peläten putoamista ;)

Joulun alla pienempi poika kuumeili. Nyt kuumeilee isompi. Toissa yönä valitteli mahaa, viime yönä päätä ja otsaa. Suppoa ja juomista ja silittelyä. Tällä hetkellä tuntuu ihan normaalilämpöiseltä. Onneksi joulu saatiin olla terveinä mummolassa ja ukkilassa. Arki alkoi tänään, kun isännän piti töihin. Ihan liian nopeasti meni pyhät!

lauantaina, joulukuuta 22, 2007

torstaina, joulukuuta 20, 2007

Fifi III ja joululahjoja


Tässä vihdoin kuvat anopin Fifi III:sta! Se on 193 cm leveä ja 104 cm pitkä (vai korkea ... ?). Lanka SandnesGarn Kitten Mohair, meni noin 3,5 kerää eli 175 g (ei tullut punnittua), puikkoina 6 mm 80 cm pyörö. Väri on tuommoinen viininpunainen. Paketti oli perillä eilen.




Tässä yllä pientä näytettä kummitytön joululahjasta ja alla äitini lahjasta. Niistä lisää ja tarkemmat specsit joulun jälkeen.


Kummipojalle lähti pipo. Toivottavasti löytää tiensä perille, kun unohdin talonnumeron... *nolo* Sen siitä saa kun kauhealla hösinällä rynnii postiin kahden termiitin kanssa, jotain unohtuu.


Lankana Nalle Colori maastovärinen, 3 mm bambuilla 100 silmukalla 11 cm ja sen jälkeen joka puikon 3. ja 4. viimeinen silmukka oikein yhteen.

tiistaina, joulukuuta 18, 2007

Jouluvalmistelujen keskeltä jotain

Ensinnä punnitus. Unohdin eilen, joten tänä aamuna otin lukemat: - 200 g ja + - 0 cm. Tähän perään onkin hyvä lisätä seuraava :-D

Tällaisen bongasin Teijan blogista:

Joulupöydän persoonani:

Ideakeittiön jouluruokatesti: olen joulukinkku

Olen joulukinkku
Olen joulun tukipylväs ja turva

Tee sinäkin
Ideakeittiön jouluruokatesti



"Hei, ei sanaakaan ulkomuodostasi, kaikki tämä koskee siis persoonaasi! Olet joulun tukipylväs, luonteeltasi tasainen ja herttaisen ystävällinen. Vaikka satunnaiset tuttavat saattavat pitää sinua yksioikoisena ihmisenä, pinnan alta löytyy syvyyttä ja sitkeää kestävyyttä mennä vaikka läpi harmaan kiven, kun vain olet katsonut asian sen arvoiseksi. Lähimmät ystäväsi arvostavat rehevää huumoriasi ja he tietävät, että juuri sinuun voi turvautua pahan paikan tullen. Joululaulu, joka kuvastaa persoonaasi on tietenkin ”Porsaita äidin oomme kaikki”, vaikka hyvin usein juuri sinä olet se äiti."

Osa lahjoista lähti tänään postiin, loput toivottavasti menevät perille henk. koht. toimituksina. Kuvia otin eilen, niitä toivottavasti näkyvissä lähiaikoina.

Mitään käsitystä ei vielä ole, missä ja miten joulua vietämme. Pojille ostettiin omat rummut joululahjaksi ja pääsevät niiden kimppuun pyhinä. Ei tartte enää kurkotella ja pelätä putoamista! Kovia poikia ovat soittamaan molemmat, pienempi ehkä himpun verran innokkaampi isoveljeään.

Lisäjännitystä elämään toi viime viikolla puhdasvesiputken katkeaminen tuossa ihan naapurissa. Oltiin ilman vettä ke klo 15 - to klo 7.30. Ke ilta kului onneksi JKLssä pikkujouluissa, joten suuremmilta ongelmilta vältyttiin. Mutta tuntuu se tohlolta, kun ei voi vessaakaan vetää, kun ei tule PUHDASTA vettä :-O Karmeeta tuhlausta... Hassulta tuntui myös erään mummon kommentti ruskean veden tulemiseen:"Sehän sotkee vessanpöntönkin ihan!" ...joo... Pääsin myös avaamaan sanaisen arkkuni samaisena torstaina, kun naapuri kävi tekemässä pienen haastattelun aiheesta Radio Keski-Suomeen. Onnistuin ite missaamaan haastattelun kun liian myöhään tajusin, ettei antenni ole paikallaan, mutta miehen täti oli kuullut ja kehui. Ja tämän postauksen mummokin oli kuulemma päässyt haastatteluun, muttei ollut koirasta puhunut mittään.

sunnuntaina, joulukuuta 09, 2007

Pingotusvinkkejä

Eli antakaapas noviisille hyviä pingotusvinkkejä! Heittäkää linkillä tai kertokaa oma tapanne. Mistä tietää, mikä on millekin materiaalille paras käsittelytapa? Nimim. matkalla pingoittamaan Fifiä.

perjantaina, joulukuuta 07, 2007

Fifi III valmis!

Eilen sain Linnan juhlien jälkimainingeissa pääteltyä vuoden kestäneen projektityöni :D Eli vuoden vaihteessa viime vuonna sain idean tehdä anopille hartiahuivin ja valitsin malliksi fifi III:n. Pari pienempää malliversiota tein keväällä, langat kävin ostamassa maalis-toukokuulla (myönnän, en muista) ja kesällä aloittelin ja pikkuhiljaa tein välillä enemmän ja välillä akuutimmat työt jättivät huivin hyllylle odottelemaan. Pingoitusta ja lankojen päättelyä vailla vielä, toivon ehtiväni viikonloppuna kun pojat ovat mummolassa. Paljon lämpöisemmältä huivi tuntui harteilla kuin fleecepeitto. On purppuran väristä kitten mohairia.

En yleensä ole väkivaltainen ihminen, mutta keskiviikkona olisi mieleni tehnyt käydä vetäisemässä lättyyn yhtä naapurin mummoa. Hänellä on koira (joku villakoiran näköinen puudeli), joka luulee olevansa euroopan omistaja, joten aina kun se on ulkona ja mäellä liikkuu joku, kuuluu tasainen: "Wowwowwow..." Koiran tiedetään olevan aggressiivinen ja arvaamaton, eikä se pidä lapsista. Pari kertaa se on karannut pihasta meidän perään, kun ollaan ohi menty leikkikentälle ja olen sen hätistänyt omaan pihaansa. Keskiviikkona kävelimme jälleen poikain ja koiran kanssa leikkikenttää kohti ja puudeli tapansa mukaan möykkäsi aidan takaa. Mummeli tuli ovelle ja ensin huudeltuaan koiralle huusi meille:"Älkää jääkö siihen ärsyttämään!" Ensireaktio oli hölmistys, mutta sitten nousi viha ja huusin:"Täällä kukaan mitään ärsytä!!" Vitsi, muutenkin pelkään kyseistä koiraa, kun kerran vei multa tumpun kädestä (tuli emäntänsä kanssa vastaan ja menin tervehtimään kun oletin, ettei mummo päästä flexiä niin pitkälle, jos koira ei osaa käyttäytyä...) ja kolautti hampaalla kynnen kipeäksi!! Ja vielä hoin pojille, että tulkaas nyt reippaasti! Voi että mua sapetti, ja sapettaa edelleen! Oltiin kaupan pihassa yhtäaikaa mummelin kanssa tänään ja olin kuin en olisi nähnytkään. Mulla ei ole mitään sanottavaa hänelle ennen anteeksipyyntöä. Varmasti näki, ketkä siellä kulkee...

Olen viime aikoina pohtinut tätä kummaa asetelmaa, mitä minun on vaikea ymmärtää: vanhat ihmiset saavat käyttäytyä miten haluavat ikänsä oikeuttamina. Mummojen suistaan päästämät sammakot pitäisi päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Pitäisi vaan ymmärtää, miten vanhan ihmisen elinpiiri kaventuu ikääntymisen myötä ja kaikki naapurien ja sukulaisten tekemiset kiinnostaa. Ymmärränhän minä sen, mutta en sitä, että käytöstavat saa unohtaa! Voi kun ei itestä tulis samanlaista, taitaa olla turha toivo näillä mallikuvilla. Esim tässä koira-tapauksessa näen itseni saarnaamassa itselleni, että mummon elämän tärkein asia on tuo koira ja mummoa pitäisi nyt ymmärtää, että haluaa vain kullanmuruaan puolustaa. Toisaalta minun käy sääliksi koiraa, koska eihän se koiran vika ole, jos mummo ei ole osannut pitää sille kuria ja kertoa, mitä saa tehdä ja mitä ei. "Vika ei ole koirassa vaan hihnan päässä" todetaan monessa yhteydessä esim koirankakka-keskusteluissa ja koirien häiriökäyttäytymisten yhteydessä, ja kyllä allekirjoitan tuon täysin. Toki on olemassa koiria, joilla on hermorakenteessa häiriöitä, mutta silloinkin koiran pitäisi olla omistajan hanskassa. Mutta mummot... ymmärrän ja en ymmärrä. Olen ikäni saanut kasvaa isoäidin kanssa samassa talossa, mutta silti... ymmärrän ja en. Olen myös työssä ollut kesän mittaan vanhusten parissa ja ymmärrys on siellä kasvanut näkemällä turvattomuuden tunnetta, sairastumista, psyykeongelmia. Voiko silti kaikkea käsittääkään?

Njoo, tulipa vaahdottua. Ehkäpä myös leijonaemo nosti päätään, kun omia lapsosia turhasta moititaan.

Viikon punnitus

Ei laiskimus jaksanut päivittää blogia maanantaina, joten laitetaan näin erillisenä postauksena maanantain lukemat: + - 0 kg ja + 0,5 cm. Keskiviikkona tuli vedettyä kebab ranskalaisilla ja eilen puolikas kebabrullaa ja nyt on tukkonen olo. Saa nähä, mitä lukemat on jatkossa. Hirmuisesti houkuttavat kaikki joulun herkut... suklaataaaa! Kunhan sais painon edes pysymään aloillaan niin olisin hyvin tyytyväinen. (Kuva jälleen Keijulta.)