torstaina, lokakuuta 30, 2008

Antijupinaa

Pitää nyt ottaa eilistä jupinaa takaisin. Tänään kysyttiin, onko Tomu kiltti koira myös muille lapsille kuin perheen omille, että voisiko koirapelkoinen lapsi tulla tutustumaan :) Katsotaan, mitä saadaan aikaiseksi.

Kyl on pollee fiilis, kun isäntä antoi läppärin mukaan kouluun ja osasin ihan ite laittaa koulun verkkoon! Jee! Hyvä homma jatkoa ajatellen, kun kirjallista hommaa on tässä jaksossa enemmän ja koneita koululla vähän.

Tänään tuli kutsu Kinnaskoppaan. Toivottavasti syntyisi parit lapaset!

Olis myös kiva saada kommenttia, jos paikallisia tänne eksyy ... :)

keskiviikkona, lokakuuta 29, 2008

Jupinaa

Tapahtuipa tänään päiväkerhon tiloissa:

Hlo X: "Onko tuo koira tuossa ulkona sun?"
Mä: "Joo on."
Hlö X: "Älä koskaan jätä koiraa tuolla lailla vartioimatta, meidän lapset pelkää koiria. Ei meinannut uskaltaa tulla ollenkaan kerhoon, kun ei ollut ketään aikuistakaan siinä..."
Mä lähtee kiukkua niellen paikalta, miettien, missä lapsen huoltaja oli, jos aikuisia ei ollut paikalla...

Jos vähän selittäisin. Minulla on tapana viedä pojat päiväkerhoon näin keskiviikkoisin, useimmiten kävellen rattaiden kanssa ja Tomu tietysti mukana. Jätän Tomun vaununaisaan kiinni ja se odottaa nätisti ulkona, kun saatan pojat sisälle ja autan riisumisessa. Koskaan ei ole ollut mitään ongelmia, koskaan. Nyt sitten sapettaa, etten sanonut siinä tilanteessa mitään, vaan jupisen täällä itsekseni pikkusieluisia ihmisiä, jotka luulevat olevansa maailmannapoja. Jos kerhon pihaan tulee koirakieltomerkki, jätän Tomun jatkossa kotiin, mutta muussa tapauksessa ei kenelläkään ole oikeutta tulla sanomaan, saako jonkun koira olla siellä vai ei. Mä ainakin luotan omaan koiraani, että uskallan sen jättää vartioimatta. Sen sijaan ihmiset arveluttavat, mistä niistä tietää vaikka ohimennessään lyövät tai potkaisevat viatonta koiraa. Silloin on oma vika, jos koira käy kiinni puolustaessaan itseään.

Ehkä mun pitääkin jatkossa ottaa Tomu kerhon eteiseen mukaan :) Ei jäisi vartioimatta.

Ymmärrän toki, että koirapelkoisia ihmisiä on olemassa ja pelko on heille todellista. Silti koiria on ja tulee aina olemaan yhteiskunnassa. Asian kanssa on vain opittava elämään. Meidänkään 15 kiloinen, 30 cm säkäkorkuinen koira ei mielestäni sieltä pelottavimmasta päästä ole, mutta selitäpä se pelkäävälle. Koira on koira hänelle, oli se iso tai pieni.

No, Tomun tuntevat tietävät, miten se osaa olla. Jotka ei tiedä niin voi tulla tutustumaan. Tää on oikeasti kympin arvoinen koira. Sellainen once in a lifetime, elämäni koira.

Taas vuoden vanhempi

Ensinnä anteeksi SNYylle, etten ole postannut ennemmin, mutta tämä alkuviikko on ollut hässäkkää. Iso kiitos synttäripaketista! Vanhenin siis vuoden maanantaina ja olen ollut ihan hämmentynyt muistamisten määrästä, iso kiitos kaikille!

Ensinnä äidiltäni sain hauskan kortin (sisällä lukee vielä "... ja taas vuotta vanhemmalle päivänsankarille! Onnea uudelle ikävuodellesi!"), lahjakortin ultraäänikasvohoitoon sekä sukkia. Olivat myös poikien kanssa tekaisseet kakun! Kakku oli herkullinen, joten kuvia ei ole, samoin sukat on jo käytetty ekaan pesuun asti. Ja kaunis kukkaimppukin oli, en muistanut sitä kuvata. Kiitos!


M & M palauttivat Tomun hoidosta su ja toivat minulle tällaisen kauniin kaulakorun. Se on kierrätyslasia, lisää voitte tutkia täällä. Koru oli kaulassani koulussa ma ja ti ja yllättävän painava se on. Se myös ihanasti lämpiää kaulalla, voi lämmitellä sormia siinä ;) Kiitos! Kiitos myös avusta kakun tuohoamisen kanssa :)


SNYn paketissa oli Sudoku-kirjanen, kauniita magneetteja sekä kaunis kuu-kaulakoru. En olekaan hetkeen sudokuja tehnyt, tuo on kätevän kokoinen sujauttaa vaikka taskuun. Kiitos!


Isäntä ja pojat olivat tehneet kortin. Se on kuulemma isin sydän, Jalmarin väritykset ja piirrokset sekä Elmerin tarrat :) Kiitos!


Posti toi kummitytöltä ihanan kortin, kiitos! Mä olen varmaan tuo vihreää kudinta vääntävä.


Kotiovelle oli tuotu pussukka. Siellä oli tämä muistikirja sisältäen kauniin Raamatun kohdan (Ser. 3:17), kynä, pojille maatilakirja sekä kaunis keltainen kukkakimppu (sekin unohtui näemmä kuvata). Kiitos ystävä!


Vielä eilenkin kolahti postilaatikkoon paketti! Sieltä paljastuivat nämä lämpimät villasukat! Kiitos rakas ystävä! Kuten sinulle jo laitoinkin, olen hirmuisen laiska tekemään sukkia, varsinkin itelleni, joten tarpeeseen tulevat. Kovalla käytöllä on villasukat, aina kotona jalassa.


Ja kiitokset myös iskälle, joka muisti synttäriäni kartuttamalla tiliäni. Kiitos! Lupaan ostaa itselleni jotain kivaa :) Eihän kukaan enää muista langanostolakkoani...? Hyvä, en minäkään! ;)

Huomasin tänään päässeeni jälleen lehteen. Tai siis tämä blogi oli päässyt, paikallislehteen tällä kertaa. Ei siitä varmaan ole kuukautta kun oli Keski-Suomalaisessa. Kiitoksia vaan Kertulle mainostamisesta! Juttu liittyi siis Utunaan ja siinä sivuttiin myös käsityöblogeja. Päästiin Tikkilaukan kanssa esille :) Terveisiä vaan kaikille paikallisille, jotka tänne piipahtavat!

keskiviikkona, lokakuuta 22, 2008

Lokakuun SNY-paketti

Siellähän se laatikossa odotteli, niin kuin SNY jo vihjaili.

2 kerää punaista Woolia sekä synttärikortti ja lahja! Kyllä on pitkä aika odottaa maanantaihin, että saa avata! Joku kirjanen siellä taitaa olla? Punainen on juuri samaa sävyä kuin aloitettu Minttumaari, joten päätin tempaista sen puikoilta pois ja aloittaa saman tein tämän:

Malli toiseksi uusimmasta Novitasta, jonka SNY ensimmäisessä paketissaan lähetti. Koitan saada alulle tällä viikolla, vaikka ensisijaisesti koitan edistää paraphernaliat valmiiksi sukkasatoon ja Kirin ennen kuin alan tehdä Lapaskuuhun lapasia. Eli suurkiitos SNY! Hyvä paketti!

Kouluhommien ohella tekaisin tänään tällaisen:

Samaisessa Novitassa oli tehty huovutusjuttuja niin, että oli laitettu lakanan/muovitetun froteen väliin huovutusvilloja ja saatu aikaan lehtiä sekä omenahuivi. Päätin testata, koska tämän voisi liittää yhteen palautettavaan koulutyöhön. Vihreä on kevään SNY:ltäni eli Willikseltä saamani Novitan Hahtuvainen, punainen ja valkoinen Piikun huovutusvilloja. Kukin voi mielessään arvuutella, mitä se esittää. Käytin itse äitiyspakkauksesta joskus tullutta muovitettua froteeta lakanan ja muovipussin sijaan ja aika hyvin tarttui kiinni. Sai tosissaan repiä irti ensin päällypuolesta ja sitten alupuolesta. Mutta nopea ja helppo tapa toteuttaa isompiakin juttuja: läntätään halutut kuviot alustalle, kääritään rullalle, sidotaan, heitetään koneeseen pyyhkeen kanssa 60 pesuun ja lopuksi prässätään silittämällä.

Murehtimani esitys muotoutui hienoksi kokonaisuudeksi, joka oli ihan meidän ryhmän näköinen. Ei mitään liian korkeakulttuurista :) Ja ilmeisesti yleisökin piti. Esiinnyimme koulun aulassa ruokavälitunnilla ja väkeä oli liikkeellä. "Onko nuo jotain sosionomeja vai mitä tää on?" oli joku kuullut sanottavan :) Jep jep, niitähän me. Meitä oli 4 pienempää ryhmää, joista kukin teki oman pienemmän esityksen ja lopuksi tultiin kaikki samaan läjään. Esitys koostui aiemmin tunneilla tekemistämme kuvista ja bodypercussiosta eli omalla keholla tuotetuista rytmeistä. Kurssi oli nimeltään Luova ja taiteellinen toiminta asiakastyössä. Parit kirjalliset työt pitää vielä työstää, sitten on ensimmäiset 5 op hankittuna (jos ei siis lasketa jo aiemmilla opinnoilla saatuja korvaavuuksia) :)

perjantaina, lokakuuta 17, 2008

Syysloma, ohi on

Tänään oltiin jo siivouskuntoisia, pojat hinkkasivat kuulosuojaimet päässä käytäviä kahdella imurilla :) Pientä lämpöä Jalmarilla, Elmerille nousi ke iltana äkisti kuume 40 paikkeille ja to aamuna ei ollut enää mitään. Oma olo on ollut ti-to nuhainen, särkyä on ollut ja palelua ja särkylääkkeen oton jälkeen hikoiluttanut. Nyt yskitään koko konkkaronkka. Jospa huomenna päästäisiin kuitenkin ulkoilemaan? Täytyy myöntää, että vähän harmittaa loman kuluminen näin, kun on itsekin kipeänä ja äreänä, mutta eipä voi mitään. Sentään Paraphernalian ensimmäinen sukka on hyvällä alulla, toinen mallikerta puolessa välissä ja pari kerrosta tullut Kiriin lisää. Ja ihana siisti olkkari :) Hyvä on imuri, liikkuu liukkaasti ja erikoissuutin putsaa matot kuin nuollen. Normaalisuutin taas mahtuu matalanpienkin juttujen alle, paksuus ehkä max sentin.

Ajatukset jo meinaa harhailla koulun puoleen, kun jakso loppuu ens viikkoon ja uusi alkaa eli tiedossa ainakin parit kirjalliset työt palautukseen. Lisäksi tiistaina pitäisi pitää jonkinlainen performanssi (koko ryhmän, onneksi, ei tarvi yksin jännittää), senkin aukinaisuus velloo ajatuksissa. Uskon sen kuitenkin menevän ok, kunhan päästään maanantaina kokoamaan se loppuun.

SNY:lle halusin viestittää parit ideavinkit, vaikka taitaa sulla olla suunnitelmat hanskassa :) Eli 5,5 mm pyöröpuikko, pituus 80 cm, olisi akuutti. Olen myös plärännyt lähettämääsi Novitaa ja siellä Woolista tehty kietaisuhuivi/liivi tms vaikuttaa hyvältä. Eli siihen kuluisi woolia 300 g, tuolla on yksi kerä vaaleansinistä ja yksi valkoista... ja punaista varmaan jää Minttumaarista. Tai jos vastaasi tulee hyviä ohjeita Novitan Kid Mohairille (takkia tai paitaa tai huivia) niin nekin ois kivoja.

Mutta lupasin lueskella pojille, joten homma hoitamaan!

tiistaina, lokakuuta 14, 2008

Taloudellista sairastamista osa 2

Kiitokset ihanista kommenteistanne!

Niinhän siinä sitten kävi, että kävin Jalmarin kanssa Palokassa hakemassa kuurin kipeään korvaan. Oli ihan punainen, toinen korva oli kunnossa. Illalla moitti, ettei saa nukuttua kun on kipeä, mutta niin vain sammui kesken iltalaulun ja nukkui aamuun asti heräilemättä. Sen sijaan Elmerille nousi korkea kuume, oli yöllä kuin kekäle. Edelleen on kuumetta, mutta on pirteä ja toimintakykyinen eli olisiko 38 tms, en ole mitannut vielä. Jalmarikaan ei ole isommasti valitellut. Silmätippojen laittaminen aiheuttaa enemmän närää kuin eilen, pitää edelleen neljästi päivässä laittaa ja kyllä se vähän kaihertaa tuolla silmässä, jos on vielä hinkannut sitä :( Mutta laitettava on että paranee. Oma olo on vähän tööt, kun yöllä kuunteli Elmerin yskimistä ja omaakin kurkkua kaihertelee. Toisaalta ihanaa, että saa tosiaan sairastaa ihan rauhassa, kun ei tarvi hötkyä minnekään (=kouluun). Vietetään siis Kangaskasan suosittelemaa pyjamapäivää, tosin ei olla pyjamissa, mutta rennoissa kotirentuissa ;)

Pääsin sunnuntaina aloittamaan Kirin viimeistä mallikertaa. Tästä tulee tähän mennessä isoin tekemäni huivi, kun arvioin tämän hetkiseksi kooksi 245 cm x 120 cm! Isäntä kysyi, että eikö jo puuduta, mutta ei. No myönnetään, että pitkät nurjan puolen kerrokset ihan pikkasen puuduttaa, mutta hinku saada huivi valmiiksi ajaa puutumuksen edelle. Minnekähän tämä vaan mahtuu pingottumaan...?!

Valittaminen kannattaa aina: meille kotiutui eilen tällainen eli uusi imuri merkkiä Dyson DC20 AnimalPro. Kyllä on tehokkaan oloinen peli! Vanhakaan imuri ei ole kyllä kuin 4 v vanha, mutta siitä on varren pituudensäätö rikki ja uusi lattiasuulake piti ostaa keväällä. Ilmeisesti meillä ei olla kovin hellävaraisia imurinkäyttäjiä... *viheltelee* Muistanpa joskus teinivuosinani kiskaiseeni imuria niin tarmokkaasti perässäni, että siellä joku piuha irtosi sisällä ja imurointi loppui heti alkuunsa. Lisäksi tuo edellinen imuri on ollut remppahommissa mukana tämän kesän mittaan niin, että saa puolestani jäädä siihen käyttöön. Hassulta tuntuu, kun sormet syyhyää imuroimaan. Otetaan nyt kuitenkin rennomasti tää päivä vielä ;)

maanantaina, lokakuuta 13, 2008

Taloudellista sairastamista

Otsikko tarkoittaa suomeksi sitä, että sairastetaan lomalla. Eilen alkoi silmätulehdus kierre: klo 15 Elmeri, klo 22 minä ja klo 2 (tai jotain, aamuyötä se oli) Jalmari. Elmerillä molemmat silmät, mulla vasen ja Jalmarilla oikea. Tuossa tunti sitten alkoi Jalmarin korvaan sattua niin että on ihan tuskainen :( Katsotaan, onko reissu Palokkaan tiedossa vai pärjätäänkö huomiseen särkylääkkeen voimin.

Ilmoittauduin mukaan Lapaskuuhun, vaikka Sukkasatokin on edelleen korjaamatta. Onhan tässä vielä pari viikkoa aikaa :) Purin Paraphernalian alun ja teen nurjat takareunoista -silmukat tavallisina nurjina, katsotaan mitä tulee.

perjantaina, lokakuuta 10, 2008

Arpaonni suosi

Elina järjesti blogissaan Kettuloton ja arpoi meikäläisen voittajaksi. Ihana arpavoitto kolahti postilaatikkoon jo maanantaina, mutta en ole ehtinyt aiemmin blogaamaan, pahoitteluni! Tässä teille vihdoin maistiaisia:


Ensinnä yhteiskuva paketin sisällöstä: 2 kerää ihanaa Freedom Spirit -lankaa 100 % villaa upeissa väreissä, pussillinen kettukarkkeja (ai miten niin vajaa pussi? Saapuessaan se oli ihan täysi...) ja kolme huovutettua repolaiskoristetta.


Lähikuva repolaisista.


Tässä vielä päivänvalossa otettu kuva langasta, näkyvät värit paremmin kuin illan otoksissa. Kiitokset vielä Elina!

Sain juuri palautettua yhden koulutyön, syysloma voi alkaa! Saan olla koko viikon kotona poikain kanssa. Olisihan sitä kaikenlaista kouluhommaa, erityisesti lukemista, mutta en aio ottaa niistä stressejä. Kuitenkin 2 päiväinen kouluviikko jättää lukemisaikaa viikolle hyvin. Jakson vaihtuminen pakkaa muutamia palautettavia töitä kuun loppuun, kerätään voimia niitä varten. Syysloman tavoite siis huilailla, nauttia ajasta poikien kanssa, tavata kotiäitiystäviä kenties ulkoilun merkeissä (vinkki vinkki teille ketkä luette tätä ;) ), jos kelit sallii, jos ei salli niin sisätiloissa, tehdä tai aloittaa yhdet sukkasatosukat ja edistää Kiriä.

Mistäpä tulikin mieleeni seuraava: Paraphernalia-sukkien ohjeessa sanotaan "Neulo kierrettyä joustinta *1 n takareunastaan, 1 o takareunastaan* 4 cm", miten neulotaan silmukka nurin takareunasta? Tulee ainakin mulla kaikkea muuta kuin joustinta tällä mun tyylillä...

sunnuntaina, lokakuuta 05, 2008

Chillandaa

Alkaa etusormi olla tohjona armottomasta neulomisesta, joten jos päivittäisi blogia välillä. Eilen aamulla minun tietskapöytäni oli vallattu, ja näky oli tämä:



Pojat innostuivat rakentelemaan eläimiä minun syödessä aamupalaa ja kavalkadi pitää sisällään oravia, matoja, lintuja ja kilpikonnia, en taida kaikkia enää edes muistaa. Piilotehtävänä kuvasta voi bongata muistikirjani, kerän fabelia ja sormikaspuikkojen "kuoren" :)

Meidät oli kutsuttu 4 v synttäreille (kivaa oli, kiitokset vielä emännälle!), joiden jälkeen kipitimme kotiin pakkaamaan poikien vaatteita. Mummo nimittäin haki pojat viikonlopun viettoon, palauttaa huomenna. Sain siten viettää melkein vuorokauden itsekseni, kun isäntä oli turnauksessa Jämsässä puuhamiehenä ja iltaa viettämässä (todistettavasti ollut paikalla ;) ). Tai olihan mulla Tomu seurana. Tuli katsottua 3 leffaa (Star Wars episodi III Sithin kosto ja Nousukausi eilen, FC Venus tänään), neulottua ja herkuteltua. Ja nukuttua. Levotonta unta kyllä oli, heräilin vähän väliä vaikka ei ollut häiriötekijöitä. On ollut mukavaa ja rentouttavaa olla ihan vaan itelleen.

Tässä vähän kuvia Kiri-huivista, joka alkaa olla ihan kivan kokoinen. Tuli kyllä vähän dementinen olo, kun lähdin kaivamaan uutta kerää etsien yhtä löytäen KOLME! Mielestäni tässä on jo 3 ja luulin keriä olevan 4 kaikkiaan... ystävän kanssa vitsailtiinkin, että tästähän tulee hänelle päiväpeitto :) On menossa ystävälle synttärilahjaksi, voidaan arpoa onko tämän vuoden vai ensi vuoden, kun huhtikuussa on... *noloa*, sarjassamme hitaasti mutta varmasti. Väri on oikeampi ylemmässä, väri on oikein tumma sammalen vihreä. Sen siitä saa kun pimeässä kuvaa, värit on mitä sattuu.


Kiri kiri! Taitaa tää etusormi olla sen verran turvoksissa, että pitää hetki huilauttaa. Jospa kylmän jäätelökupin pitely laskisi turvotusta ;) Kirin lisäksi kun olen pyöritellyt eteenpäin Luna Mothia ja aloitin vielä Minttumaarin itelleni kirkkaanpunaisesta Woolista. Meinasin myös aloittaa joululahjaksi revontulihuivia, mutta jäin miettimään, onko se kuitenkaan oikea malli kyseiselle Hlölle, pitäisikö olla pitsisempi. Täytyy vielä miettiä, eikä mulla ole oikean kokoista pyöröpuikkoakaan (5,5).

Huomenna alkaa koulunpuitteissa ensiapukurssi, venyy maanantait 17.30 asti koulussa. Onneksi ei ole monen viikon kurssi eikä pitäisi osua montaa 8.15-17.30 päivää. Eikä pitäisi narista kun ke,to ja pe ei ole tunteja. Saa tehdä kotona sekä koulu- että kotihommia. Tulee kyllä lähinnä sinkoiltua hommasta toiseen eikä mitään tule tehtyä kunnolla loppuun asti. Eiköhän nuo rutiinitkin löydy kun pääsee jyvälle rytmeistä ja asioiden tärkeysjärjestyksestä. Ensimmäisen tehtävän palautus olisi pe.

Syksyn tullen on ruvennut herkkuhammasta juilimaan. Yritän vastustaa kiusauksia, ettei viime syksyinen painonpudotusurakka valuisi viemäriin. Hyvin on paino pysynyt siinä, mihin se jumahti lopuksi. En aio aktiivisesti pudottaa painoa nyt, mutta en tahdo sen myöskään nousevan. Isäntä lahjoitti mulle askelmittarin, pitäisi ottaa käyttöön ihan mielenkiinnosta.

Rattoisaa syksynjatkoa ja palaillaan :) Osallistukaa PIF:iin!