Elon päivä iltaan kallistuu,
sato kypsä maahan painautuu,
taipuu täysinäinen tähkäpää,
työ ja muistot aina jälkeen jää.
sato kypsä maahan painautuu,
taipuu täysinäinen tähkäpää,
työ ja muistot aina jälkeen jää.
Tuon edellisen postauksen värssyn käyttivät lähimmäiset eli leski, lapset ja lapsenlapsi. Sää suosi ja pojatkin saivat kovasti kehuja, miten nätisti olivat siunaustilaisuudessa. Laskivat molemmat oman ruusun arkulle, kun halusivat. Tilaisuus oli sekä ihana että raskas. Illalla menimme jokirantaan, missä isännän suku perinteisesti sorsastaa ja pitää nuotiota. Kyllä piti mennessä itkeskellä, kun ei nuotiokaverini enää ollutkaan mukana. Hengessä hän varmasti on siellä läsnä aina.
Sitten jotain ihan muuta, minkä piti tulla ajastettuna tänne jo perjantaina, mutta vissiin sössin jotain, kun ei ilmestynyt. Laitetaanpa siis tähän jatkoksi keventämään tunnelmaa ja selventämään otsikkoa.
Sitten jotain ihan muuta, minkä piti tulla ajastettuna tänne jo perjantaina, mutta vissiin sössin jotain, kun ei ilmestynyt. Laitetaanpa siis tähän jatkoksi keventämään tunnelmaa ja selventämään otsikkoa.
Suurin osa kesätyöansioista menee lainanlyhennykseen ja elämiseen, mutta tässä vähän jotain konkreettista :)


